Aineisto ja metodimme

Miksi tyypitellä äänestysalueet väestön mukaan?

Tyypittelemällä äänestysalueet niiden väestön mukaan voidaan vaalitulokset asettaa vaalipiiri-, hyvinvointialue- ja kuntatasoa tarkempaan asiayhteyteen. Pelkän yhden muuttujan eli esim. tulotason sijaan äänestysalueita voidaan jaotella myös ottamalla samanaikaisesti huomioon kymmeniä eri väestömuuttujia. Äänestysalueiden klusteroinissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen postinumeroalueittaista avoita tietoa ja Digi- ja väestötietoviraston rakennustietokantaa, ks. tarkemmin muuttujista alla

Mitkä ovat muodostamamme kuusi äänestysaluetyyppiä?

Suurten kaupunkien ydinalue – nuori, koulutettu, asuu yksin vuokralla

Tiiviisti asutettu alue, jolla 18-29-vuotiaita on yli tuplasti muun maan keskiarvoon nähden, lapsiperheitä sen sijaan alle puolet muun maan tasosta. Väestö on korkeasti koulutettua (kolmanneksella on vähintään alempi korkeakoulututkinto) ja työpaikat pääasiallisesti palvelualoilla. Tulotaso vaihtelee, sekä suuri- että pienituloisia on runsaasti. Suurituloisten osuus on tällä alueella kuitenkin muuta maata korkeampi. Paljon double income no kids -pariskuntia ja opiskelijoita.

Esikaupunki/lähiöalue – ydinalueita matalammin koulutettu tiiviisti rakennettu alue

Melko tiivis alue yleensä keskusta-alueen läheisyydessä, jonka väestö on ydinalueita vanhempaa. 18-29-vuotiaiden osuus on vain reilu puolet siitä mitä ydinalueilla. Lapsiperheitä on ydinalueita runsaammin ja työpaikkarakenne on monipuolisempi. Keskitulot samalla tasolla kuin ydinalueilla, mutta korkeakoulutettuja vain neljännes.

Paikalliskeskus – ikääntyvä kaupunkikeskittymä kehysalueiden ja maaseudun keskellä, jolla korkea työttömyys

Pienemmän paikkakunnan keskusta tai suuremman kaupungin yhteydessä oleva kehysalueita ja maaseutua tiiviimmin asutettu alue, joka poikkeaa ympäröivästä alueesta työpaikka- ja väestörakenteeltaan. Teollisuustyöpaikkoja muuta maata enemmän. Eläkeläisten ja pienten talouksien osuus väestöstä on suuri. Koulutustaso muita tiheitä alueita matalampi, työttömyys puolestaan aluetyypeista korkein ja samalla tasolla maaseudun kanssa.

Sisempi kehysalue – hyvätuloista ja koulutettua pientaloaluetta, jonne lapsiperheet muuttavat

Yleensä kaupungin välittömässä läheisyydessä oleva alue. Väestössä on paljon lapsiperheitä ja lasten osuus on neljännes, kun se suurten kaupunkien ydinalueilla on puolet pienempi. Ruuhkavuosia elävien osuus suuri ja pientalojen osuus asuntokannasta on korkea. Keskimääräinen tulotaso maan korkein, mutta erityisen pieni- ja suurituloisia alueita on vähemmän kuin ydinalueilla eli vaihtelu alueiden välillä on pienempää. Eläkeläisten, työttömien ja yksinasuvien osuus maan pienintä.

Ulompi kehysalue – kaikilla mittareilla alue maaseudun ja sisemmän kehysalueen väliin jäävä alue: tulo- ja koulutustaso laskee, työttömyys ja keski-ikä nousevat

Tyypillisesti suhteellisen suuri ja harvaan asuttu alue kauempana keskusta-alueista. Jalostuksen työpaikkoja runsaasti, jonkin verran myös alkutuotantoa, kuten maataloutta. Matala työttömyysaste, jonkin verran lapsiperheitä. Työuran loppupuolella olevien, eläkeläisten, työttömien ja yksinasuvien osuus nousee jälleen sisemmiltä kehysalueilta ulompien kehysalueiden kautta maaseudulle mentäessä ja lapsiperheiden, 30-49-vuotiaiden ja korkeakokulutettujen osuus laskee.

Maaseutu – ikääntynyt, harvaan asuttu alue

Kaukana tiheistä alueista sijaiseva harvaan asuttu alue. Alkutuotannon työpaikkoja runsaasti erityisesti maataloudessa. Koulutus- ja tulotaso pienin kaikista aluekategorioista. Lähes 60 % väestöstä on 50v tai sitä vanhempia ja koko väestöstä 40 % on eläkkeellä. 18-29-vuotiaita on 8% vs. suurten kaupunkein ydinalueiden 28 %. Maaseudulla samoin kuin kehysalueilla asuntokanta on pientalovaltaista eli se koostuu lähinnä omakoti- ja pari- ja rivitaloista. Kerrostalo- ja vuokra-asuminen on vähäistä. Molemmilla kehysaluetyypeillä ja maaseudulla kolme neljästä asunnosta on omistusasunto

Mitä dataa on hyödynnetty äänestysalueiden tyypittelemiseksi?

Äänestysalueiden väestöstä ei ole saatavilla kattavaa väestötietoa julkisesti. Postinumeroalueista sen sijaan on, mutta ne eivät noudata äänestysalueiden rajoja. Olemme yhdistäneet postinumeroalue äänestysalueisiin äänestysalueiden väestön selvittämiseksi. Näin saadaan raporteissamme ja työkaluissamme käytettyjen aluetyyppien muodostamista varten riittävä tarkkuus äänestysalueen väestöstä. Tilastokeskuksen Paavo – Postinumeroalueittaisesta avoimesta datasta on valittu alla listatut alueen väestöä ja toimeliaisuutta kuvaavat muuttujat. Tämän jälkeen äänestysalueet on klusteroitu hyödyntäen niiden väestöä ja saatu käyttämämme kuusi aluetyyppiä, jotka ovat vakaita yli käyttämämme väestöaikasarjan 2017 alkaen.

Aluetyypit on laadittu äänestysalueiden väestöä kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Koska eri puolilla maata väestön koostumus on erilaista, on muodostetuille klustereille kuitenkin annettu maantieteelliseen alueeseen viittaavia nimiä, jotta nämä olisivat ymmärrettäviä, kun niitä tutkitaan kartalta. Klusteroinnissa kunkin äänestysalueen kaikkia huomoitavia väestötietoja verrataan koko muun maan kaikkien äänestysalueiden kaikkiin väestötietoihin.

Äänestysalueiden tyypittelyssä huomioituja väestötietoja, jotka on yhdistelty äänestysalueisiin Tilastokeskuksen postinumeroaluekohtaisesta datasta:

0-2-vuotiaat, %
13-15-vuotiaat, %
16-17-vuotiaat, %
18-19-vuotiaat, %
20-24-vuotiaat, %
25-29-vuotiaat, %
3-6-vuotiaat, %
30-34-vuotiaat, %
35-39-vuotiaat, %
40-44-vuotiaat, %
45-49-vuotiaat, %
50-54-vuotiaat, %
55-59-vuotiaat, %
60-64-vuotiaat, %
65-69-vuotiaat, %
7-12-vuotiaat, %
70-74-vuotiaat, %
75-79-vuotiaat, %
80-84-vuotiaat, %
85 vuotta täyttäneet, %
Aikuisten taloudet, %
Alkutuotannon työpaikat, %
Alle kouluikäisten lasten taloudet, %
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, %
Alimpaan tuloluokkaan kuuluvat asukkaat, %
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet, %
Ostovoimakertymä per asukas
Asukkaiden mediaanitulot
Eläkeläiset, %
Eläkeläisten taloudet, %
Jalostuksen työpaikat, %
Kouluikäisten lasten taloudet, %
Koulutetut yhteensä, %
Lapsettomat nuorten parien taloudet, %
Lapsitaloudet, %
Naiset, %
Nuorten yksinasuvien taloudet, %
Opiskelijat, %
Palveluiden työpaikat, %
Perusasteen suorittaneet, %
Pienten lasten taloudet, %
Teini-ikäisten lasten taloudet, %
Työpaikkaomavaraisuus, %
Työttömät, %
Yksinasuvien taloudet, %
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %
Ylimpään tuloluokkaan kuuluvat asukkaat, %
Ylioppilastutkinnon suorittaneet, %